Elämäni paras hetki

Juoksin vuosia bussiin sydän kurkussa, odotin pysäkillä autoa joka ei aina tullutkaan, myöhästyin, seisoin pysäkillä minuuteista puoleen tuntiin, tai vaikka ehdinkin, niin päädyin istumaan bussissa tylsistyneenä toivoen että olisin jossain aivan muualla.

Erään kerran pysäkillä seistessä mieleni heräsi. Tajusin miten joka päivä toistan samaa negatiivista rutiinia. Miten säännöllisesti harmittaa. Ja hetken kun mietin, tajusin siinä hetkessä olevan paljon kauneutta. Ei ollut kiire mihinkään – tai vaikka olisi ollutkin, kiivaskaan ajatus ei saanut bussia saapumaan yhtään nopeammin. Löysin odotuksesta rauhan ja mahdollisuuden.

Mahdollisuuden nauttia siitä ettei voinut tehdä mitään tai mennä mihinkään. Aloin tarkkailemaan ympäristöäni ja itseäni. Miten suloisen lämpimiltä sormet tuntuivat lapasissa, miten lumihiutaleet sulivat takille tai vesipisarat kiinnittyivät pysäkin seinään, kuinka Nesteen sinivihreä kyltti loisti harmaata taustaa vasten, vieressä leikkivät lapset keskittyivät toistensa potkimiseen, nuori tyttö jammaili musiikin tahdissa, auringonvalo liukuvärjäsi horisontin… Jokaisessa hetkessä on jotain kaunista, jotain mistä nauttia.

Yksinkertaisesti tämä on elämäni paras hetki, koska se on nyt.

You say englightened like it’s a bad thing 😉

Mainokset

Tietoja koralli

S. 1979, reissaaja, hyvää elämää etsimässä. Kirjoitan kahta blogia, yhtä matkoista ja toista elämän oivalluksista. kevennetty.wordpress.com kannella.wordpress.com
Kategoria(t): Hyvinvointi, Voimauttavat rutiinit Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s