Tavallisen naisen talvipyöräily, sis. 10 vinkkiä

Talvipyöräily. Mielikuvissani spandexiin sonnustautuneet sukkulat kiisivät pyryssä autiota pimeää tietä raivolla puskien kinosten läpi. Talvista ulkoilmaa karttavana, toimistotyötä tekevänä ja mukavuudenhaluisena naisena en kokenut lainkaan kuuluvani siihen joukkoon.  Pelkäsin ja  lykkäsin edes kokeilemista. Ajattelin kaatuvani mustalla jäällä, joutuvani kantamaan pyörää puolet matkasta, maistoin veren suussani hyisen sään hengittämisestä…

Vaan ratikassa nuokkuminenkaan ei ollut yhtään kivaa. Hikisenä untuvatakissa yrittäen mahtua omalle penkille talvivaatteiden pullistellessa. Ratikkaan juokseminen jäisillä kaduilla, kireässä pakkasessa odottaminen kun kulkuväline ei tullutkaan. Sekunneiksi nukahtelu koko matkan ajan. Vähemmän liikuntaa -> löystyvät lihakset. Lopulta tajusin, etten voi verrata talvipyöräilyä kesällä fillarointiin, vaan ainoa reilu vertaus on talviratikan epämukavuuksiin.

Niinpä veljeni vaihtoi pyörään nastarenkaat, ja aloitin hyvin varovasti töihin polkemisen löytäen siitä liikkumisen ilon lisäksi vahvan ja elävän tunteen – minä pystyn tähän. Yksikään kauhuskenaario ei toteutunut. En kaatunut, en palellut (sen jälkeen kun sain varusteet kuntoon), nautin ajamisesta ja oman kulkupelin tuomasta vapauden tunteesta. Ehkä ikävintä oli pimeys – mutta ei ratikalla kulkeminen kaamosta poista…

Kokosin vinkkejä ja käytännön huomioita talvipyöräilystä omista kokemuksistani. Netistä löytyy kaikenlaista infoa aiheesta, mutta minua varusteluettelot ja pyörien tekniset yksityiskohdat enemmänkin kauhistuttivat kuin auttoivat, joten ajattelin että tästä saattaisi olla iloa jollekin kaltaiselleni tavikselle joka vasta asiaa varovaisesti harkitsee (disclaimer: en väitä tietäväni aiheesta mitään, vastuu lukijalla 😉

WP_20130328_003

Armas Nishiki 12v. Töölönlahden jäällä aurinkoisena kevättalven päivänä

1) Varaa aikaa. Minulla meni matkoihin aikalailla kauemmin kuin kesäisin, mutta mitäpä tuosta. Parempi polkea kuin venailla ratikkaa paikallaan seisten.

2) Ajovinkkejä: lienee aivan intuitiivista, mutta kerron kuitenkin, että ennen jäätä kannattaa hiljentää, ja sen kohdalla ei tule jarruttaa vahvasti tai kääntyä pikaisesti. Veljeni kannusti tarkoituksella testaamaan muutaman kerran liukkaassa kohdassa kääntymistä jotta saisin tuntumaan erilaiseen alustaan ja se osoittautui mainioksi vinkiksi – vähän niin kuin autokoulun liukasrata 🙂

Ai niin, ja kannattaa pitää peppu penkissä ylämäessä, muuten takarengas sutii ikävästi.

3) Pidä nivelet lämpiminä! Leikkasin vanhoista paksuista polvisukista polvenlämmittimet, koska kankaan painuessa  ihoa vasten huomasin nivelten joutuvan koetukselle. Ruskovilla myy merinovillaisia polvenlämmittimiä hintaan 20 € joka kuulostaa myös hyvältä sijoitukselta.

4) Nastat alle. Yllätyin miten loistavasti nastarenkaat pitävät! Sohjo on paljon pahempi alusta kuin jää, jos noista täytyy valita. Nastat pitävät hienosti liukkaalla (paljon paremmin kuin talvikengät), mutta sohjossa renkaat luisuu ja muljuu.

Jäällä hidastan lähes kävelyvauhtiin, nastat pureutuvat jäähän. Keskityn ohjaamaan suoraan, yritän tietoisesti rentoutua – ja kas, peilijää on ylitetty. Ei kun vauhtia lisää.

5) Valo. Koska kaamos.

6) Vaatteet kohdilleen – eli universaali liikunnanopejen tokaisu ”ei ole huonoja kelejä vaan huonoja varusteita” 😉 Lähtökohtaisesti en halunnut vaihtaa pyöräilyvaatteita toimistovaatteiksi, vaan kerrospukeuduin. Työvaatteet alla, päälle lasketteluvaatteet (toppahousut & kuoritakki). Ei siis saanut hikoilla matkalla jotta työvaatteista ei tulisi haisevia (täysin mahdollista kun polki rauhassa ja päälysvaatteita oli helppo raottaa koska niissä on vetskarit reiden sisäpinnassa ja kainaloissa).

Lumilautakypärä nousi arvoon arvaamattomaan – se kun on jo valmiiksi pehmustettu, ei tarvitse mitään pipovirityksiä alle. Jos ei ole talvikypärää, niin toki tavallinen pyöräilykypärä + kypäräpipo alle ajaisi saman asian.

Myös ne lasketteluhousut olivat kultaiset. Reidet olivat aluksi aivan jäässä kun kuvittelin pärjääväni farkut-legginsit-kombolla.

Ajattelin etukäteen myös pukeutumisen olevan todella monimutkaista, mutta onneksi jokainen päivä on uusi mahdollisuus – muutamassa päivässä löytyi ne kohdat joita paleltaa helposti (polvet, sormet ja posket) ja niille lämmittimet.

7) Ole tarkkana. Kävelijät eivät tajua yhtään katsoa ympärilleen koska pyöräilijöitä on niin vähän ja kevyenliikenteenväylät sohjon peitossa.

8) Rohkeasti ajoradalle. Pyöräteitä ei juurikaan huolleta Helsingissä edes keskustassa. Ainakin oma reittini Hakaniemestä Töölönlahdelle ja siitä baanalle oli aikamoista sohjoa pahimmillaan. Niinpä päädyin usein polkemaan autoille kivasti putsatuilla kuivilla ja tasaisilla ajoradoilla. Kukaan ei edes töötännyt 🙂

9) Tiedä milloin mennä julkisilla. Aamuista 90 % oli aivan mainio pyöräilykeli, mutta silloin tällöin kun aura-auto ei ollut vielä käynyt ja lunta oli polveen…  tai pyöräkellarin edessä  kolalla kasattuja kinoksia, tai pakkasta yli 20 astetta… muutaman kerran, aika harvoin oikeastaan, oli sellainen tilanne ettei kannattanut kerätä traumoja muuten varsin mukavasta fillaroinnista.

10) Ole kiltti pyörälle. Vaihdoin hieman laiskasti vaihteita koska goretex-hanskat tekivät pienten nappuloiden painamisesta hankalaa, mutta kun vein fillarin kesärenkaiden vaihtoon niin sain noottia kuluneista osista. Toki pyörä on jo 12 vuotta vanha, mutta osansa oli varmasti silläkin että runnoin ylämäkiä liian isoilla vaihteilla.

Tulee myös olla antelias ketjuöljyn suhteen ja säilyttää pyörää sisätiloissa.

*

Ihan helppo juttu siis, suosittelen suuresti kokeilemaan! Jos polkupyörä on jo olemassa, niin ainoa oikea satsaus ovat nastarenkaat, jotka maksoivat nettikaupasta tilattuna 60 €, talvivaatteet todennäköisesti löytyy kaikilta tätä pohjoista maata asuttavilta. Hyvä hehkuttaa näin toukokuussa kun lumeen on vielä 8 kk…

Mainokset

Tietoja koralli

S. 1979, reissaaja, hyvää elämää etsimässä. Kirjoitan kahta blogia, yhtä matkoista ja toista elämän oivalluksista. kevennetty.wordpress.com kannella.wordpress.com
Kategoria(t): talvipyöräily Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Tavallisen naisen talvipyöräily, sis. 10 vinkkiä

  1. Ville sanoo:

    Hyvä kannuste! Kannattaa myös muistaa että pyörän paikka on keskustassa useimmiten ajoradalla myös kesällä koska jalkakäytävällä ei saa polkea polkupyörää. Joten miksipä sinulle tööttäältäisiin! Hyvä esimerkki missä lakia ei noudateta usein Helsingissä on hämeentie. Itse ajan ajoradalla usein myös silloin vaikka kevyenliikeenväylä olisi käytössä sillä se on mielestäni turvallisempaa. Pyöräilemisiin!

    • koralli sanoo:

      Olet oikeassa, mutta ajattelin että ne pitävät minua ihan tyhmänä kun ajan ajoradalla vaikka vieressä kulkee lähes koko matkan pyörätie. Ja tuokin on totta, että ajorata tuntuu usein turvallisemmalta; minusta siksi, että autot menevät aika kiltisti yhteen suuntaan, kun taas kevyenliikenteenväylillä ihmiset pysähtelevät yllättävästi, kääntyilevät milloin sattuu ja kävelevät eteen.

      Taidan joutua tunnustamaan, että olen itse niitä Hämeentiellä laittomasti jalkakäytäviä polkevia. Olen yrittänyt parantaa tapani, mutta varsinkin kotiin tullessa tuntuu kohtuuttomalta odottaa neljät ylimääräiset liikennevalot jotta pääsisin sen sadan metrin matkan. Välillä kyllä sitten talutankin, mutta siinä kohtaa järjestelyt ovat aika nihkeät.

  2. Paluuviite: Osa 5: Viluinen ja arka talvipyöräilee | Huili

  3. Nimetön sanoo:

    Hei pyörän säilyttämisestä sisällä! Minulla on joskus sanottu huollon yhteydessä, että pyörää olisi parempi säilyttää talvella ulkona, koska se lämpötilavaihtelu aiheuttaa sitten sitä, että vaihteistoihin yms. sulaa vedet ja taas kohta pakastuu. Mene ja tiedä sitten. mulla on fillari ulkona kesät ja talvet, kun varastoa ei ole. Ei siinä muuta kuin et -20 pakkasilla ei kannata vaihdella hirveästi niitä vaihteita, ei meinaan vaihdu 🙂

  4. koralli sanoo:

    Kiitos kommentista! Täytyypä tutkia lisää tuota säilytys-asiaa. Olen aina olettanut että sade ja kosteus olisivat niin pahasta että kannattaa pitää sisällä, mutta talvella on tosiaan niitä kuiviakin aikoja.

  5. Paluuviite: Ajatuksia talvipyöräilystä | Noviisi talvipyöräilee

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s